Pari- ja perhepsykoterapia

Suhdekemiaa

Mistä syntyy kokemus yhteydestä – ja miksi sillä on merkitystä myös psykoterapiassa?

Henri Lepola Julkaistu 23.10.2026

Kun juttu luistaa

Jonkun ihmisen kanssa juttu luistaa heti ensisanoista alkaen, kun taas toisen kanssa vuosienkaan puhuminen ei poista kanssakäymisestä sitä työläyttä, joka saa jatkuvasti pohtimaan etenemisen ja korjaamisen suuntia. Joskus tuntuu, että jo ensitapaamisella voi nostaa jalat sohvapöydälle ja rentouttaa vatsalihakset – paljastaa vatsamakkarat. Toisen kanssa taas haetaan väkisin myönteisiä asentoja ja statusorientoituneita sanoja.

Nämä kirjoittamattomat lainalaisuudet pätevät niin ammatillisissa kuin yksityisissäkin ihmissuhteissa sekä kohtaamisissa, joita emme välttämättä edes miellä suhteiksi. Kaupan kassa saattaa tuntua tutummalta kuin oma serkku, vaikka hänen ainoa kysymyksensä olisi kerta toisensa jälkeen, että "löytyikö bonuskorttia?”

En tiedä, onko se Neon 2:n ansiota, mutta ilmiö tunnetaan maailmanlaajuisesti kemioiden kohtaamisena tai yhteensopimattomuutena:

”Mut hei ei se riitä / Et on mukavaa / Sen täytyy olla paljon parempaa… Siinä täytyy olla rakkautta / Siinä täytyy olla unelmii / Mannapuuroa ja mansikkaa / Juuri oikeenlaista kemiaa…” Neon 2, ”Kemiaa” (1992)

Terapeuttinen allianssi

Ihmissuhteiden kemia ei ole erillinen asia myöskään asiakkaan ja psykoterapeutin suhteessa. Siitä puhuttaessa käytetään usein käsitettä terapeuttinen allianssi. Bordinin klassisen mallin mukaan terapeuttinen allianssi muodostuu tavoitteista, tehtävistä ja tunnesiteestä; terapeutin ja asiakkaan tavoitteilla pitää olla yhteys ja jaettu suunta, tehtävien ja menetelmien osalta on hyvä olla yhteisymmärrys niiden merkityksellisyydestä suhteessa tavoitteisiin, ja tunnesiteeseen puolestaan kiertyy luottamuksen, arvostuksen ja turvallisuuden tunteita, jotka mahdollistavat sekä myönteisten että kielteisten kokemusten ilmaukset työskentelysuhteessa.(Bordin 1979) .

Wampold ja Flückiger (2023) määrittelevät terapeutin ja potilaan suhteen yleisemmin yhteistyöhön perustuvaksi suhteeksi: terapia ei ole pakkohoitoa. Laajojen meta-analyysien perusteella terapeuttisella allianssilla on tilastollisesti merkitsevä yhteys parempiin psykoterapian hoitotuloksiin. Satoja riippumattomia tutkimuksia ja kymmeniä tuhansia asiakasprosesseja koonneissa meta-analyysissa allianssin ja hoitotulosten keskimääräiseksi korrelaatioksi arvioitiin r = 0,278 (Flückiger ym., 2018; Horvath ym., 2011), jonka tukema voi todeta allianssin korreloivan hoitotuloksen kanssa ja allianssin parantavan hoitotulosta.

Vaikuttavuuden näkökulmasta ei siis ole yhdentekevää, tuleeko asiakas toimeen terapeuttinsa kanssa tai terapeutti asiakkaansa kanssa. Päinvastoin.

Yhteistyö ja korjaavat kokemukset

Allianssiin sisältyy ihmissuhdemuuttujia, sillä onhan kyseessä asetelmasta huolimatta rakenteisiin upotettu ihmissuhde, jossa kaksi tai useampi ihminen puhuvat, tuntevat, ajattelevat, pitävät hyvänä tai pahana, olevat, ovat jotain mieltä. Allianssin kemiallisen keitoksen suojassa yhteistyö tuntuu mielekkäältä, turvalliselta ja korjaavat vuorovaikutuskokemukset tulevat mahdollisiksi.

Hoitosuhteensa tai terapeuttinsa osalta ei kannatakaan luovuttaa yhtä helposti kuin joulusiivouksen suhteen. Terapiasuhteessa tapahtuu katkoksia ja haasteita, mutta niiden käsittely ja korjaava työskentely voivat tukea myös muiden elämän ihmissuhteiden korjaantumista.

Oikeanlainen kemia?

Mutta mikä sitten voisi olla juuri sitä Neon 2:n huutamaa oikeanlaista kemiaa?

”Sen täytyy joskus satuttaa / Sen täytyy voida naurattaa / Ei siitä muuten mitään tuliskaan / Juuri oikeenlaista kemiaa…” Neon 2, ”Kemiaa” (1992)

Vaikeatkin tunteet kuuluvat elämään. Mannapuuron ja mansikoiden ystävät tietävät, että hyvää jaksaa odottaa talven yli. Juuri oikeanlainen kemia ja oikeanlainen terapeuttinen allianssi sekä laittavat mannapuurot tarjolle että vievät ne tarjolta - poimivat mansikat ja jättävät viemättä kannat biojäteastiaan.

Oi, olisipa kesä!

Lähteet

Bordin, E. S. (1979). The generalizability of the psychoanalytic concept of the working alliance. Psychotherapy: Theory, Research & Practice, 16(3), 252–260.

Flückiger, C., Del Re, A. C., Wampold, B. E., & Horvath, A. O. (2018). The alliance in adult psychotherapy: A meta-analytic synthesis. Psychotherapy, 55(4), 316–340.

Flückiger, C., Del Re, A. C., Wlodasch, D., Horvath, A. O., Solomonov, N., & Wampold, B. E. (2020). Assessing the alliance-outcome association adjusted for patient characteristics and treatment processes: A meta-analytic summary of direct comparisons. Journal of Counseling Psychology, 67(6), 706–711.

Horvath, A. O., Del Re, A. C., Flückiger, C., & Symonds, D. (2011). Alliance in individual psychotherapy. Psychotherapy, 48(1), 9–16.

Neon 2. (1992). ”Kemiaa”. Teoksella Polku.

Wampold, B. E., & Flückiger, C. (2023). The alliance in mental health care: Conceptualization, evidence and clinical applications. World Psychiatry, 22(1), 25–41.